Alkuperäiset verhot uusittiin pimennysverho kankaalla.
Tietoa Pelle Pettersonin suunnittelemasta Maxi 999 purjeveneestä. Pelle P , ruotsalainen purjehduslegenda ja teollinen muotoilija. Hän saavutti kaksi olympiamitalia ja monia maailman- ja europan mestaruuksia sekä kipparoi America's Cup kilpailussa kahteen kertaan. Maxi 999 kuvastaa Pettersonin historiaa purjehtijana ja teollisena muotoilijana. Vene on suunniteltu hyvin purjehtivana perheveneenä. Harva saman aikakauden 33ft veneistä harva on yhtä tilava,mutta purjehduksellisesti monipuolinen.
tiistai 30. elokuuta 2016
lauantai 23. heinäkuuta 2016
Karttaplottteri
Genesis siirtyi uuteen aikakauteen! Eli pitkän vatvomisen jälkeen saimme hankittua veneeseemme karttaplotterin :)
Karttaplotteriksi valikoitui B&G Vulcan 7 FS. Karttaplotteri on kosketusnäyttöisenä helppokäyttöinen ja kartan siirtely tai zoomaus onnistuu, kuten muillakin kosketusnäyttöisillä laitteilla.
Mistä sitten löytyisi pinnaveneessä karttaplotterille hyvä paikka? Karttaplotteriin pitäisi yltää ja näkyvyydenkään kannalta ruutu ei saisi olla liian kaukana. Lopulta ratkaisuksi löytyi käyttää Lagun- pöydän kääntyvää jalkaa alustana plotterille!
tiistai 24. toukokuuta 2016
Pohjan maalaus
Talven 2015-16 aikana Genesikseen huollettiin pohjan vedenalaisten osien vedeneriste ja antifouling-maalaus. Pohjaan maalattiin 5 kerrosta Hempel Light Primer epoksimaali ja sen päälle 2 kerrosta Hempel Hard Racing Xtra antifouling maalia.
Samalla uusittiin pohjan läpiviennit ja asennettiin uusi Volvo Penta 2-lapainen taittolapapotkuri
keskiviikko 10. helmikuuta 2016
Maailman suurin tuulipuisto
On ilahduttavaa, kun isoille ja vaikeille valinnoille löytyy lopulta ratkaisu. Kuinka tulisi suhtautua esimerkiksi valtavien tuulipuistojen rakentamiseen? Tuulivoima on yksinkertaista! Mylly pyörii ja sähköä tulee! Ei laskelmia risujen tai kantojen polttamisen eroista ja kenen laskelmia tulisi uskoa?
Mutta miten on sitten maiseman laita? On yhtälailla oikeutettua kysyä mikä on fossiilisenenergian vaikutus maisemaan? Yhteys ( tai ehkä savusumua lukuunottamatta) ei ole yhtä suora, mutta kuitenkin pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen vaikutukset maisemaan ovat kiistattomia.
Iso-Britanniassa Kingston-Upon-Hull kaupungin edustalle on nousemassa valtava 1.2 gigawatin Hornsea Project One tuulipuisto. Project One- hanke on ensimmäinen vaihe vieläkin suuremmasta 3 vaiheiseksi ajatellusta Hornsea Zone kokonaisuudesta. Valmistuttuaan ensimmäisen vaiheen tuulipuisto tuottaa sähköä yli 800.000 taloudelle. Tällä hetkellä Iso-Britannian sähköstä tuulivoimalla tuotetaan n.10%, Suomen vastaava luku 2,3%, joten kirittävää meillä tässä suhteessa riittää...
Hornsea Zone on kooltaan 4000km2:

Suomenlahdelle sijoitettuna vastaavan kokoinen alue:
Linkkejä:
http://yle.fi/uutiset/bioenergian_paastot__nolla_vai_ihan_muuta/7844226
http://www.hornseaprojectone.co.uk/en
http://www.vihrealanka.fi/reportaasit/hyv%C3%A4-paha-bioenergia
Mutta miten on sitten maiseman laita? On yhtälailla oikeutettua kysyä mikä on fossiilisenenergian vaikutus maisemaan? Yhteys ( tai ehkä savusumua lukuunottamatta) ei ole yhtä suora, mutta kuitenkin pitkällä aikavälillä ilmastonmuutoksen vaikutukset maisemaan ovat kiistattomia.
Iso-Britanniassa Kingston-Upon-Hull kaupungin edustalle on nousemassa valtava 1.2 gigawatin Hornsea Project One tuulipuisto. Project One- hanke on ensimmäinen vaihe vieläkin suuremmasta 3 vaiheiseksi ajatellusta Hornsea Zone kokonaisuudesta. Valmistuttuaan ensimmäisen vaiheen tuulipuisto tuottaa sähköä yli 800.000 taloudelle. Tällä hetkellä Iso-Britannian sähköstä tuulivoimalla tuotetaan n.10%, Suomen vastaava luku 2,3%, joten kirittävää meillä tässä suhteessa riittää...
Hornsea Zone on kooltaan 4000km2:
Suomenlahdelle sijoitettuna vastaavan kokoinen alue:
Linkkejä:
http://yle.fi/uutiset/bioenergian_paastot__nolla_vai_ihan_muuta/7844226
http://www.hornseaprojectone.co.uk/en
http://www.vihrealanka.fi/reportaasit/hyv%C3%A4-paha-bioenergia
sunnuntai 31. tammikuuta 2016
Tuliko ennätystä?
20.1.2016 Yhdysvaltain Valtamerten ja ilmakehän tutkimuslaitos (NOAA) ja Yhdysvaltain avaruushallinto (NASA) julkistivat viralliset mittaustulokset, joiden mukaan 2015 oli tosiaan mittaushistorian lämpimin! Lämpöennätyksen taustalla on ihmistoimien lisäksi voimakas El Nino ilmiö, jonka jatkumisen arvellaan tekevän myös tästä vuodesta "ennätyksellisen".
Oheisesta NASA linkistä löytyy näin itseni tapaiselle maallikolle helppolukuiset graafit oleellisista tunnusluvuista. Raportti löytyy seuraavasta linkistä.
http://climate.nasa.govhttp://www.ncdc.noaa.gov/sotc/global/201513
lauantai 23. tammikuuta 2016
JUNK "roskalautta"
Mieltä nostattaa joidenkin ihmisten määrätietoisuus, halu vaikuttaa ja heittäytyä tärkeisiin asioihin. Yhtenä esimerkkinä tästä on junk-raft projekti. 2008 amerikkalaiset merentutkijat Marcus Eriksen ja Joe Paschal halusivat nostaa tietoisuutta merten jatkuvasta roskaantumisesta. Ratkaisuna he päättivät rakentaa julkisuustempauksena "roskista" purjelautan. Tämän roskalautan rakennusmateriaaleina he käyttivät mm. 15000 muovipulloa ja yhden cessna lentokoneen hytin. Tällä roskalautalla he sitten purjehtivat Los Angelesista Hawaijille ja dokumentoivat matkansa http://junkraft.blogspot.fi/. Kiinalaisen Dzonkki purjealustyypin englanninkielinen nimi on sopivasti junk.

Mielenkiintoisia linkkejä:
http://www.5gyres.org/
http://www.theoceancleanup.com/
https://www.pallonkutistajat.fi/
Mielenkiintoisia linkkejä:
http://www.5gyres.org/
http://www.theoceancleanup.com/
https://www.pallonkutistajat.fi/
keskiviikko 20. tammikuuta 2016
Muovikalaa?
Tänä aamuna meinasi mennä kahvit väärään kurkkuun seuravasta otsikosta. Taloussanomat uutisoi, että 2050 menessä meressä on enemmän muovia kuin kalaa...
Näin ainakin, jos on uskominen maailman talousfoorumin yhteydessä juuri julkaistuja ennusteita. Ennusteen mukaan siis 2050 mennessä maailman merissä on enemmän muovimassaa kuin kalamassaa. Maailma tuottaa 314 miljoona tonnia muovijätettä vuodessa, josta n.10% päätyy meriin. Nykyisin koko öljyntuotannosta n.6% jaloistetaan eri muoveiksi. Pienestä öljymäärästä ei ole siis kyse ja se vastaakin suuruudeltaan koko ilmailualan tarvetta. Ilmailun ympäristöhaitat on kuitenkin laajalti tunnustettu. Muoveista kierrätykseen päätyy vain 14%. Energian tuotantoon menee muoveista 14%, kaatopaikoille 40% ja luontoon jää 32%.
Lohdutuksena on, että kyseessä on vielä nykyisen kehityksen mukaisista ennusteista. Asiaan voi siis vaikuttaa! Tällä hetkellä merten "muovi:kala" suhdeluku on n. 1:5. Tässäkin asiassa pitäisi oppia tekemän asiat ainakin toisin.
Näin ainakin, jos on uskominen maailman talousfoorumin yhteydessä juuri julkaistuja ennusteita. Ennusteen mukaan siis 2050 mennessä maailman merissä on enemmän muovimassaa kuin kalamassaa. Maailma tuottaa 314 miljoona tonnia muovijätettä vuodessa, josta n.10% päätyy meriin. Nykyisin koko öljyntuotannosta n.6% jaloistetaan eri muoveiksi. Pienestä öljymäärästä ei ole siis kyse ja se vastaakin suuruudeltaan koko ilmailualan tarvetta. Ilmailun ympäristöhaitat on kuitenkin laajalti tunnustettu. Muoveista kierrätykseen päätyy vain 14%. Energian tuotantoon menee muoveista 14%, kaatopaikoille 40% ja luontoon jää 32%.
Lohdutuksena on, että kyseessä on vielä nykyisen kehityksen mukaisista ennusteista. Asiaan voi siis vaikuttaa! Tällä hetkellä merten "muovi:kala" suhdeluku on n. 1:5. Tässäkin asiassa pitäisi oppia tekemän asiat ainakin toisin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)